Pannuhuone Gust. Ranin – Olohuone & terassi jo 20+1 vuotta!

Tukkukauppiaan ja laivanvarustajan mukaan nimetty kellariravintola istuu napakasti paikkaansa rakennuksen historiassa, sillä savolaisessa liike-elämässä merkittävää roolia näytellyt Gustaf Ranin oli osaltaan myötävaikuttamassa Suomen Pankin Kuopion-haarakonttorin perustamisessa. Puitteiden lisäksi perinteet vaikuttavat vahvasti myös Pannuhuoneella tarjottavissa tuotteissa. 

Pannuhuoneen logo 2008

– Kuopiolaisessa ravintolakentässä erotumme nykyisin vahvasti cocktaileilla, joiden tarjontaa kaupungissa ei oikeastaan muuten ole. Cocktailit perustuvat meillä pääosin kuopiolaisen Lignell & Piispasen tuotteisiin, valottaa Pannuhuoneella vuosina 2005–2014 satunnaisia pistovuoroja tehnyt ja 2018 ravintolapäällikkönä aloittanut Antti Talvinen.

Osakeyhtiö Gust. Ranin osti alkoholia valmistavan kuopiolaisen Lignell & Piispasen jo vuonna 1932, joten on helppo nähdä tilojen sopivan kuin luonnostaan lähituottajan artesaanituotteista valmistetuista cocktaileista nauttimiseen. Pannuhuone toimiikin itseoikeutetusti Lignell & Piispasen showroomina, ja yhteistyötä on tehty jo vuosia.

– Konsepteja meillä on ollut vuosien mittaan useampiakin, ja nyt reilu kaksikymmentä vuotta myöhemmin ympyrä on tavallaan sulkeutunut, sillä jo alkuaikoina hittituote olivat oman aikansa cocktailit: blenderijuomat, kertoo Pannarilla vuodesta 2010 vaikuttanut Roope Hakkarainen, entinen ravintolapäällikkö ja nykyinen ohjelmavastaava ja jokapaikanhöylä. 

Pannuhuone on alusta saakka erottunut kuopiolaisessa ravintolakentässä rennolla ja omaleimaisella sisustuksellaan ja palvelullaan. Myös erilaiset juomiin liittyvät konseptit ovat tuoneet eroa valtavirtaan eli siihen, mitä suuri osa baareista kaupungista toiseen edustavat. 

Viskivalikomaa 2002

– Reilu 20 vuotta on pitkä taival, ja konsepteja on tänä aikana ollut useita. Alkuaikoina, 2003–2004, liikeideaan tuli vahvasti mukaan viskipainotteisuus, ja konsepti alkoi myös kääntyä olueen viskin rinnalla. Parhaimmillaan esimerkiksi viskejä oli liki 200 erilaista, ja valikoima oli monen sadan kilometrin säteellä kattavin, kertoo Hakkarainen.

VS-klubin juliste syksyltä 2007

Myös Pannarin kulttuuri- ja ohjelmatarjonta on vuosien saatossa rakentanut paikasta sen uniikin venuen, jollaisena se tunnetaan tänäkin päivänä. Esimerkiksi vuonna 2004 Pannarilla aloitti Kuopion ensimmäinen stand up -klubi, josta kuopiolaisen stand upin voi katsoa alkaneen. Ensimmäinen klubi oli nimeltään VS-klubi, jossa puuhamiehenä toimi tuolloin Viikkosavolla työskennellyt Juha Jylhäsalmi. 

– Pannuhuoneelta VS-klubi siirtyi Introon, ja stand upia järjestettiin Intron Komediaklubin nimellä. Pannuhuoneella järjestettiin aloittelevien koomikkojen iltoja sekä kesällä isompia keikkoja. Myöhemmin hommat kehittyivät Kuopion Komediafestivaaliksi, ja ensimmäiset isot stand up -festivaalit järjestettiin sitten vuonna 2008, Kuopion Komediafestivaalin johtajana nykyisin toimiva Jylhäsalmi muistelee. 

– Pannuhuone on arvokas pala suomalaista stand up -historiaa. Lavalla on nähty kotimaan isot nimet, kansainvälisiä tähtiä ja aloitteleviakin koomikoita. Katettu terassi on kesäisin yksi parhaita stand up -paikkoja koko maassa.

Hakkaraisen tullessa mukaan 2010 alettiin ohjelmapuolella kokeilla entistäkin rohkeammin ja ennakkoluulottomammin ja mennä yhä syvemmälle elävään musiikkiin ja keikkapaikkafiilikseen. Bändiskene Pannarilla alkoi muodostua merkittäväksi valtakunnallisestikin, ja kuten parhaat jutut yleensäkin, tapahtui kaikki kuin luonnostaan. 

Hiljalleen Pannarille alkoivat löytää töihin musiikin parissa hääräävät tyypit, jonka myötä myös musahommat alkoivat kehittyä. Vuosina 2012–2017 Pannuhuone oli jo hyvin tunnettu vaihtoehtoskenen keikkapaikka ympäri Suomen. Keikkojen myötä Pannarin löysi olohuoneekseen myös ns. taiteilijaporukka, joka on vakioasiakaskuntaa vielä nykyäänkin.

– Oltiin ehkä kaikki juuri oikean ikäisiä siinä hetkessä. Tuolloin meillä oli Jussi Juvonen ja Kaitsu Kallio ja oli hyvä henki tehdä. Oli hauskaa kokeilla ja visioida, sillä kaikki meistä elivät muutenkin sitä konseptia. Intoa tekemiseen löytyi, ja se oli hyvin paljon sitä, mitä kaikki silloin oltiin itsekin. Baari alkoi näyttää omalta, jolta se tietysti näyttää edelleenkin, intoutuu Hakkarainen muistelemaan.

– Ja kaikki tämä, vaikka meillä oli vain pikkulava eikä mahtunut paljon porukkaa. Kyllä meillä bändejäkin on pidetty aina hyvänä, ja oli semmoinen intiimi tunnelma. Toki sellaista on välillä edelleenkin, mutta hiljalleen keikoilla käynti alkoi hiipumaan omalla painollaan. Kulttuuri muuttui, ja myös nuoriso alkoi muuttumaan. Mutta kyllä meille edelleenkin järkätään erilaisia klubeja ja keikkoja keskikokoisten bändien kategoriassa, Talvinen miettii.

Muutoksia on vuosikymmenten saatossa tapahtunut muussakin kuin vain tavoissa käydä keikoilla. Erilaisten import-tuotteiden määrä on lisääntynyt valikoimassa, ja nykyisin laatu korvaa jo määrän. Tapa kuluttaa alkoholia on muuttunut humalahakuisuuden ja viikonloppupainotteisuuden poistumisen myötä. – Viimeisen viiden vuoden aikana alkoholittomuus ja cocktaileissa low alcohol -teema on lisääntynyt, Talvinen selvittää ja kertoo itsekin toivovansa suomalaiseen ravintolakulttuuriin lisää keskieurooppalaisuutta.

– Asiakaskuntaan on uskollisten vakkareiden lisäksi tullut nykyisin mukaan ehkä cocktaileihinkin liittyen kokeilunhalua ja tietynlaista vaativuutta. En kuitenkaan toivoisi tämän nostavan kynnystä poiketa meille, vaan tahtoisin Pannarin olevan cocktaileista huolimatta ennen kaikkea tasokas baari, jonka laajasta valikoimasta saa juuri sitä mitä haluaa. 

Tällä hetkellä juomia kulutetaan laidasta laitaan. Vaikka viini ja olut maistuvat asiakkaille hyvin, on juuri cocktailia usein 50–70 % illan aikana kulutetuista juomista. – Meille tullaan 18–60-ikähaitarilla ottamaan cocktail tai pari vaikkapa ennen tai jälkeen ruokailua tai muita rientoja. Monista on erityisen kiinnostavaa seurata ja kuvata juuri cocktailien valmistusta, kertoo Hakkarainen. 

Lignell & Piispasen väkeviä ja liköörejä on luonteva tuoda esille juuri juomasekoituksissa, joissa mennään aina maku edellä. Cocktailit syntyvät tuoreista vihanneksista, marjoista ja hedelmistä sekä Talvisen valmistamista siirapeista, joissa hyödynnetään hedelmähävikkiä. 

– Meillä twistataan klassikoita ja tuodaan esille trendejä Lignell & Piispasen tuotteiden kautta. Myös meidän oma juoma, 2017 palkittu Mestari Gin tulee Lignell & Piispaselta. Ravintolamestareilla paikallisuutta ja lähituottajia arvostetaan korkealle, joten yhteistyömme tukee tätäkin ajatusta.

Koronapandemiasta johtuvat ja jo parisen vuotta jatkuneet rajoitustoimet ovat oikein urakalla laittaneet kapuloita ravintola-alan rattaisiin. Näin on ollut myös Pannarilla, jossa erityisesti ohjelmapuolta on ollut hankala suunnitella. – Ihmiset ovat kovasti kaivanneet livemusiikkia ja ohjelmaa, ja kyllä meilläkin on monenlaisia suunnitelmia viriteltynä nyt juhlavuodeksi esimerkiksi terassiuudistukseen ja ohjelmapuoleen liittyen, Talvinen vihjaa.

Loppuun on vielä mukava muistella pitkän taipaleen huippuhetkiä, joista esimerkiksi jotkin keikat, tapahtumat ja ylipäätään intohimoisesti tekeminen on jäänyt lähtemättömänä mieleen.

– Ehkä ensimmäisenä muistuu vuosi 2011 ja se, kun ekaa kertaa näillä leveysasteilla toteutettiin Salakapakka (speakeasy) -teema. Kun sitä oli itse tekemässä ja toteuttamassa, tuli semmoinen olo, että nyt tehdään jotakin sellaista tässä kaupungissa, mitä ei ole koskaan tehty. Se vietiin kyllä tyylillä alusta loppuun, Talvinen muistelee.

– Se oli kyllä huippu! Asiakkaat tykkäsivät tosi paljon, ja tuli vain positiivista palautetta. Juomalistat tehtiin kieltolain hengessä, ja oli cocktaileja ja shampanjaa pöytiin tarjoiltuna, Hakkarainen innostuu. – Ne rekvisiitat ja autot pihalla, ja kaikki tehtiin amerikkalaisittain ja kunnolla eikä vain trendin takia!

– Ylipäätään tämä henki, kun itse eli sitä kulttuuria ja sai tulla töihin siihen. Kun sai toteuttaa ja luoda. Tavallaan koko skene on yhtä huippuhetkeä, kun kaikki pikkuhiljaa alkoi kasvaa ja samalla tajusi, että me ollaan Pannarin kanssa oikeasti merkittävä toimija. Siitä on paljon hyviä muistoja, samoin kuin kaikista uusista konsepteista, remppaamisista ja avaamisista, Hakkarainen miettii. 

– Ja 2018, kun sinä Antti tulit: se oli jälleen sellainen uusi alku, kun taas päästiin eteenpän!

Välitön tunnelma on jälleen aistittavissa tiistaista lauantaihin 18–24