Blogi by Anna Antinjuntti & Juho Väliaho
|
#yhdessäonenemmän #savo |
Ravintola-ala, kiire hetki; salissa kuuluu puheensorinaa, lasit kilisevät ja hymyileviä kasvoja näkyy joka puolella. Mahtavat tuoksut leijuvat ilmassa. Henkilökunta vilistää keittiön ja asiakkaiden välillä ottaen välillä jopa yhden juoksuaskeleen.
Keittiössä pannut käyvät kuumana ja toinen toistaan herkullisempia annoksia viedään asiakkaiden nautittavaksi. Ilta kääntyy lopuilleen, viimeiset asiakkaat lähtevät kiitellen ja kiire hetki päättyy. Muttei kuitenkaan. Pieni hetki jutustellaan päivän tapahtumia ja ruusut (ja kyllä, myös risut tai paremminkin parannusehdotukset) tehdystä työstä jaetaan salin ja keittiön kesken.
Päivä se on seuraavakin, sali kuntoon ja keittiö putipuhtaaksi! Tunti jos toinen saattaa vierähtää ja sitten on hetki itsellemme. Oma vapaahetki saattaa sekin olla hyvin hämmentävää. Mitäs nyt sitten? Uskokaa tai älkää, joskus voi olla vaikeaa miettiä mitä silloin tehdään, kun nyt on aikaa. Saattaa olla, että sitä pyörittelee kaksi tuntia peukaloita kotona ja siinä se olikin!
|
”Nauti työstäsi, äläkä murehdi turhista asioista” -Minna,
Kummisetä |
Mitä se konkreettisesti käsittää työntekijöiden vinkkelistä?
Joo, joo -tarinaa ravintola-alan työntekijöiden suusta on kuultu monenlaista; ”Paska päivä, pitkä päivä, joustoa jouston perään ja mikä oma elämä?”
Kai se on rakkaudesta lajiin-ammatti, siinä missä moni muukin. Mutta usein kollegoiden kanssa miettimme mihin ammattiin rinnastaa oma työn haastavuus, vai voiko sitä rinnastaa? Ei välttämättä, puhutaan ennemminkin ehkä elämätavasta, rakkaudesta jokapäiväiseen haasteeseen, onnistumisen tunteeseen. Siihen, kun olet saanut luotua elämyksen jälleen uudelle vieraalle tai jo tutulle jokapäiväiselle.
Yleensä kiire kulminoituu joka alalla sesonkeihin, ehkä kovimmimat ovat kesä- ja pikkujoulukausi. Joka vuosi pikkujoulusesonki starttaa piirun verran aikaisemmin verrattuna edelliseen. Yhtenä iltana työvuoron jälkeen kaksi raskaan työn raatajaa istuskeli Pannuhuoneen baaritiskillä. Me Juho Väliahon kanssa maamme myyneenä mietittiin, että huhhuh. ”Olipa taas sellanen vuoro että sai laittaa töppöstä toisen etteen!” Tutuksi oli tämäkin lause käynyt viime aikoina.
Juteltiin siinä niitä näitä työhommista ja tuumattiin, että olisipa mahtava mitata mitä kaikkea työntekijältä vaatii selviytyä pikkujoulukauden ns. ”kiireisimpänä viikonloppuna”? Mitä se meidän sesonki siis konkreettisesti on?
Tähän voitaisiin toki kirjoittaa vaan, että pitkiä päiviä ja venymistä, mutta eikö se olisi vähän liian helppoa? Työpäivät venyvät päätä huimaaviksi. Kotona kerkiää tuurillaan käydä nukkumassa, jos sitäkään. On vaikea pukea sanoiksi, kun oma elämä, oma arki lakkaa olemasta kahdeksi kuukaudeksi. Fyysesti työ vaatii vuorossa paljon, välimatkat keittiöön saattavat olla hyvinkin pitkiä höystettynä portailla ja painavilla lautaspinoilla. Henkisellä puolella paineet ovat myös kovat.
Asiakasvirrat kasvavat koko ajan suuremmiksi ja on tärkeää, että jokainen vieras saa kokea saman elämyksen ja lähteä hymyssäsuin, jotta voi palata taas uudelleen. Vaikka työ vaatii paljon, paljon se myös antaa.
Koskaan et tiedä mitä päivä tuo tullessaan, uusia haasteita, uusia ihmisiä, uusia mahdollisuuksia.
Kantava voima on mahtavat työtoverit, ammattitaitoiset kollegat. Välillä nauretaan itku silmässä, välillä huudetaan kun on vähän huono päivä, niin kuin perheessä normaalistikin.
|
”Iloinen fiilis ja tekemisen meininki”. -Jonna, Oliva |
Mittauskohteiksi valikoitui työvuoron pituus, askeleet, kulutetut kalorit, pidetyt tauot (tai niiden puute :D). Yhteistyötä suunnitellessa otettiin yhteyttä myös Kuopion Intersport Megastoren kauppias Jukka Kankkuseen. Pari meiliä myöhemmin Jukka innostui: ”Tottakai ollaan mukana!” Näin meillä oli laitteisto millä suorittaa mittaus. Koehenkilöille saatiin Polar Loop-aktiivisuusrannekkeet Intersportin lahjoittamana. Mahtavaa yhteistyöhenkeä! Aktiivisuusranneke oli helposti ranteessa menossa mukana ja mittaus tapahtui vaivattomasti.
Duunattiin pieni infopaketti jaettavaksi kullekin ravintolalle ja oli huikeaa, että kaikki lähtivät mukaan yhteistoimintaan!
|
”Työkavereiden tsempit ja asiakkaiden hyvä palaute auttaa
jaksamaan” -Hilppa, Intro
|
Mutta sitten itse asiaan eli mittauksen tuloksiin. Mittauksen ajankohtana oli 25.-26.11.2016.
Tulokset (8 henkilöä mukana mittauksessa)
Perjantai 25.11.2016. Mittaustulokset keskiarvollisesti:
Vuoron pituus: 8,5 h
Askeleet: 13 539,25
Kalorit: 1807,25
Tauot (kappalemäärä/pituus): 1,5 kpl/12 min
Lauantai 26.11.2016 mittaustulokset keskiarvollisesti:
Vuoron pituus: 10 h
Askeleet: 16391,75
Kalorit: 2048.13
Tauot (kappalemäärä/pituus): 1 kpl/8,5 min
Tuloksia pohtiessamme totesimme, kuinka tärkeää on ravintoloiden suunnittelussa työtilojen ergonomisuus ja pohjaratkaisut, jottei välimatkat olisi liian pitkiä. Oma jaksaminen fyysisesti ja henkisesti ovat toki suurimmassa roolissa ja kaikilla meillä on oma tapamme purkaa stressiä. Pysyäkseen menossa mukana yhteistyöhenki ja hemmetin hyvä boogie on mielestämme se selkäranka, mikä kantaa päivästä toiseen.
Kesken työpäivän on hyvä istahtaa hetkeksi, ottaa kuppi kahvia ja hengähtää ja ottaa se oma hetki. Myöhemmin tultiin siihen tulokseen, että tämä mittaus olisi siis voinut kestää vaikka koko sesongin koska viikonloppujahan riitti!.
Työssä kuin työssä tulee haastavia hetkiä, ilon ja naurun hetkiä. Tärkeintä olisi aina ajatella asioita boksin ulkopuolella ja miettiä tapoja nähdä asioita monelta eri kantilta. Ammattitaito, innovatiivisuus, persoonallisuus. Tässä Savon alueen ravintola-alan ammattilaiset omaavat on ihan omaa luokkaansa.
|
”Pysähdy ja ota pari askelta taaksepäin”. -Satu-Paula, Musta
Lammas |
Allekirjoittaneilla on ilo huomata projektin lähestyessä loppusuoraa,että kuinka huippujen tyyppien kanssa sitä tekee yhteistyössä samaa duunia. Kaikilla on sama asiakaslähtöisyys selkärangassa ja selkeä päämäärä; saada Kuopio maailmankartalle yhtenä parhaista ruoan ja asiakaspalvelun tyyssijoista.
|
”Kaikki sujuu hyvin, kun kaikki pelaa yhteen hiileen. Kaikki ovat
hyvällä tuulella”. -Jasmi, Bowld1ner |
Iso kiitos kaikilla mukana olleille ja Intersport Megastore:lle ja Jukka Kankkuselle, joka lahjoitti aktiivisuusrannekkeet mittaushenkilöille projektin päättyttyä!