Kuinka kertoa hyvistä teoista toitottamatta?

Olin pari viikkoa takaperin puhumassa Savonian restonomikoulutuksen opiskelijoille siitä, kuinka meillä Ravintolamestareilla vastuullisuus toteutuu arjen työssä. Sain tarkkanäköisiltä opiskelijoilta ihan älyttömästi palautetta, ja erityisesti tämä seuraava sai ilon läikähtämään rintapielessä, sillä tottahan se on, että meillä vastuullisuus on aidosti sisällä kaikessa tekemisessä.

Teidän tekemisestä tulee sellainen fiilis, että teillä ihan aidosti seistään näiden vastuullisuusasioiden takana, ettekä vain trendikkäästi toitota, koska kuuluu toitottaa.

Vastuullisuudesta ja kestävyydestä on puhuttu liki vuosikymmeniä. Erityisesti viime vuosina vauhti tuntuu ihan kiihtyneen, ja termiin saa aistiyhteyden liki päivittäin ja joka puolella. Vastuullisuuden toitottamiseen voi jopa tympääntyä. Tämä tympääntyminen sai kuitenkin meidät Ravintolamestareilla ymmärtämään, että näistä hyvistä ja oikeista teoista tulisi muistaa kertoa, sillä mitään itsestäänselvyyksiä ne eivät todellakaan ole!

Voisi todeta, että meillä vaan tehdään niin oikein kuin osataan ja niin kuin meillä on aina tehty. Ja niitä konkreettisia esimerkkejä meiltä löytyy niin hullun paljon, että ajateltiin nyt kajauttaa eetteriin aiheen tiimoilta ihan blogitekstien sarja.

Itse olen aina halunnut, että yritys, jossa työskentelen, on omien arvojeni mukainen toimija. Siinä on tiettyä vetovoimaa, kun yritys osaa tuoda näkyväksi oikeita asioita ja toimii kuten sanoo. Silloin, sen tietyn fiiiksen vallitessa, yritykseen on helppo sitoutua ja hypätä mukaan. Ravintolamestareilla oikeat arvot ja vahvan tahtotilan aisti jo tullessani taloon vuonna 2005, ja kahden 3-vuotisen strategiakauden myötä tämä kaikki on kuin puhjennut kukkaan. Jos asioihin haluaa vaikuttaa, kannattaa tavoitteeksi ottaa johtajuus.

Ravintolatyö on liki parissakymmenessä vuodessa muuttunut hurjasti, ja paljon on tapahtunut erityisesti sen jälkeen, kun itse aloitin toimitusjohtajana 2016. Strategiatyön avulla meille on kirkastunut se, mitä me halutaan tehdä ja millaisia ravintoloita pitää. Meillä toiminnalla on vahva arvopohja ja henkilöstö on saatu tähän kaikkeen tosi mahtavasti mukaan. No mitä me siis ollaan tehty? Ottakaahan mukava asento, niin minä kerron!

Lähiruoka ja lähiluomukin, ne on meille sydämenasioita; niitä me käytetään niin paljon kuin vain saadaan, ja silloin kun ei saada, käytetään luomua muualta. Tärkeää tekemistä on myös hävikin minimointi, joka näkyy meillä ihan asiakkaalle saakka vastuullisina raaka-ainevalintoina ja hävikkitekoina. Ja kiertotalousratkaisuja – niitä meillä on ihan huikea määrä. Näistä kaikista kerromme tarkemmin tästä kirjoituksesta alkavassa blogitekstien sarjassa.

Tavallaan tämä vastuullisuus on meille tosi helppoakin, sillä kaikki projektit, missä me ollaan mukana, edellyttää, että me vain ollaan niin kuin me oltaisiin joka tapauksessa! Meillä on Ekokompassi-sertifikaatti, ja ollaanpa mukana Portaat luomuun -ohjelmassa ja the European Region of Gastronomy -alustalla, joihin mukaan päästäkseen täytyy olla todistetusti vastuullinen toimija. Ja on vastuullisuus toki paljon muutakin!

Kulttuurihistoriallinen vastuullisuus näkyy vahvasti meidän tekemisessä ja erityisesti meidän uusissa, nykyisen strategiatyön aikana perustetuissa Puijon ravintoloissa ja Kahvila Kantissa. Ne on ihan huikea taidonnäyte siitä, kuinka historiallinen miljöö tuodaan siihen arvoon, jonka se todella ansaitsee. Me halutaan pitää “vanha Kuopio” elossa ja merkittävänä ja houkuttelevana matkailukohteena. Kaikki meidän omat tuotteet, ja esimerkiksi kulttuurin ja gastronomian yhdistäminen tähtää juuri tähän.

Kokous- ja Juhlatalo Kuopion Klubin tiimi joulukuussa 2020.

Ja sitten tietysti meidän ihmiset! Tämä se olisi pitänyt kyllä laittaa ihan alkuun, sillä tämä on kaikista tärkein: meidän ihmiset, eli jokainen Ravintolamestari! Henkilökuntamme on aidosti meidän tärkein voimavara, ja meillä on tehty ihan tosi paljon työtä avoimen, luottamuksellisen organisaatiokulttuurin eteen. Ihmisten hyvinvointi on kantava teema strategiassa ja erityisen tärkeää nyt koronan jälkeen. Tämä vaatii lempeää, sydämellistä ja huomioivaa henkilöstöjohtamista! Henkilöstön hyvä johtaminen on viime aikoina jopa korostunut, sillä koronapandemian ja epätietoisuuden keskellä eläminen on ollut henkisesti rankkaa aikaa.

Meillä on työhyvinvointikyselyt ja nollatoleranssi kiusaamiselle, sillä työilmapiirin on oltava hyvä, jotta työstä voi nauttia. Kaikki lähtee ihan jo rekryprosessista. Meillä pidetään huolta toisista ja ollaan aidosti kiinnostuneita, ja siksi keskustelu- ja kuunteluyhteys on tosi tärkeitä. Me halutaan, että meillä on semmoinen turvallinen työympäristö, missä jokainen saa olla oma itsensä ja nostaa esiin toiveita ja kehityskohteita. Tällaisia me halutaan olla, ja se on jatkuvaa kehittymistä.

Ja sen lisäksi, että me huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista, me huolehditaan myös motivaatiosta. Oppiminen ja kouluttautuminen on teemana koko ajan läsnä. Meillä koulutetaan ja rohkaistaan myös yksilöitä oppimaan koko ajan lisää. Meillä opitaan myös työn ohessa ja toisilta. Luonnollisesti korona-aika on tuonut myös koulutuksiin haaasteensa, mutta näin taitaa olla vähän kaikkialla. Meille on tuntunut tärkeältä laittaa nyt suurin panostus henkilöstön jaksamiseen arjessa.

Vastuullisuustyö on meille Ravintolamestareilla jatkuvaa eteenpäin menemistä ja kehittymistä. Se on sisäänrakennettua ja itsestään selvää ja ohjaa meitä tekemään oikeita asioita ja menemään oikeaan suuntaan ja ideoimaan lisää. Meillä tehdään paljon alueellista yhteistyötä, ja me halutaan olla edelläkävijä, esimerkki ja auttaa myös meitä pienempiä.

Minä toivon, että tästä alkavalla blogitekstien sarjalla me Ravintolamestareilla voidaan innostaa ja auttaa kollegoitamme ja muitakin alan toimijoita vastuullisuuden pariin ilman, että kenenkään tarvitsee tympääntyä.

Maistelkaa ja nauttikaa,

Eeva

Ravintolamestareiden toimitusjohtaja, Savon Nainen, alueen ruokalähettiläs, halija ja Pinot Noirin rakastaja.

Ravintolamestareiden toimitusjohtaja Eeva Mertanen.